maanantai 13. huhtikuuta 2015

Mistä tietää, että perillinen on poika?

Mistä tietää, että perillinen on poika? Siitä, että koti täyttyy kepeillä, hylätyillä aurausmerkeillä ja puun kappaleilla, joista rakentuu milloin laiva, lentokone tai lautta, jolla voi matkustaa uimarannalta satamaan (paitsi että tyhmä äiti kielsi homman alkuunsa).

Mistä tietää, että perillinen on poika? Siitä, että toppahousut näyttävät keväällä enemmänkin tilkkutäkiltä kuin housuilta, kun polviin on laitettu paikkaa paikan päälle. Siitä, että kun aamulla lapsi on lähdössä kouluun paita nurin perin päällä ja housut ovat kääntyneet kummasti niin, että saumat ovat päällimmäisenä, se haittaa ainoastaan äitiä.

Mistä tietää, että perillinen on poika? Siitä, että kun isä on yön yli poissa, poika tulee äidin viereen nukkumaan voidakseen suojella tätä yöllä rosvoilta.

Mistä tietää, että perillinen on poika? Siitä, että äidin ompelukone laulaa enemmän vaatteita korjatakseen kuin uusia ihanuuksia ommellakseen.

Tytön äiti en ole koskaan ollut, joten siitä minulla ei ole kokemusta, mutta voin kyllä sydämestäni todeta, että on ilo olla pojan äiti. Ihan yhtälailla kuin olisi ilo olla tytönkin äiti. 
Housunpolvet kuluvat ja äidillä riittää paikattavaa liukuhihnalla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti