Poikanen on nyt kulkenut koulutaivaltaan viikon verran ja tuntuu tykkäävän koulusta - äitiinsä tullut. Jännitys on jo helpottanut, eikä poikanen enää hiljene koulun pihaan saavuttaessa. Koulumatkan kulkemista harjoitellaan, kotiavaimen käyttöä opetellaan ja kännykän mukana pitämistä myös. Kummallisen isolta lapseni vaikuttaa jo, ihan tuntuu äidin sydämellä kumma tunne - yhtäaikaa suunnaton rakkaus ja ylpeys sekä pohjaton huoli ja pieni suru.
Opettaja vaikuttaa mukavalta ja aidosti lapset kohtaavalta ihmiseltä, poikanen ainakin tykkää opettajastaan kovasti (äidille jo huomautettiin, että ei meillä ole ope vaan o p e t t a j a :) ...). Lämpöä, aitoutta ja välittämistä toivon alkuopetuksen opettajien huokuvan lapsille - sitä kautta lapset innostuvat koulusta ja ihan varmasti myös oppivat asioita.
Taivaallisen Isän siunausta koulutielle toivon kaikille pienille ja isommillekin koululaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti